Kommentteja ja kokemuksia Espanjan tapaamisesta

Kommentit on kirjoitettu vauhdikkaalla lentomatkalla Bilbaosta Pariisiin. Lentäjä päätti lentää tuulten mukana kierrelleen ilmavirtauksia ja pikkukoneessa se kyllä todella tuntuikin... Tyttöjä jo välillä hirvitti, kun kone oli aivan kallellaan ja alla oli vaan pelkkää merta.

ANNI:
- kiinnostavia museoita
- mukavia ja erittäin kohteliaita ihmisiä
- välillä turhankin kohteliaita (esim. jalkavaivaisen Emilian kantamista portaissa...:))
- outoja ruokia ja tietenkin paljon hyviäkin

EMILIA:
- ihania ihmisiä, halpaa tavaraa, hyvää ruokaa
- liikaa kävelyä (polvi kipeenä)
- vedenpuhdistamo (tylsää ja ällöä!!!)
- hauska ja mahtava kokemus<3

JOHANNA:
- ;) Taas jälleen kerran upea kokemus!
- Paljon ihania ihmisiä ja upeita ikimuistoisia maisemia
- Omaa "pällistelyaikaa" (shopping time) olisi voinut olla enemmän
- Tällaista kokemusta ei voi rahalla ostaa!

SARI:
- Upeita maisemia; kallioita, unelmien uimarantoja, vuoristoa, kaupunkeja (sekä isoja että pieniä)¨
- Eläintarha vuoristossa, akvaario Santanderissa, "vanha kylä museon lähettyvillä", Euroopan ensimmäisiä kalliomaalauksia, jotka löytyvät myös historian kirjoista
- mereneläviä ~ sea food; syötiin kalmaria, muskels (eli jotain löllöä simpukan sisällä), pieniä valkoista "matoja merestä", verimakkaroita suolessa, papukeittoa... (Välillä oli hyvä ilmoittaa jo olevansa kasvissyöjä)

Tässä vielä lopuksi kuvakimara lähtötunnelmista viimeiseltä illalta ja lähtöaamulta lauantaina. Pääsimme lentokentälle Emilian mukavan hostisän kyydillä (120 km) ja ystävämme Paulino halusi saattaa meidät lentoasemalle asti. Opettajia ei päästetty vieläkään vähällä, sillä keskustelu matkalla käsitteli mm. Espanjan armeijaa, teollisuutta ja taloustilannetta... Matkalla kävimme pikaisesti katsastamassa yllätykseksi maailman ensimmäisen Guggenheim-museon Bilbaossa, upea rakennus.

Lentomatka Bilbao-Pariisi-Helsinki-Oulu sujui nopesti kiirehtien, ja Helsingin lentoasemalla "Pariisin jatkolennolta -tulleita" kuuluteltiinkin jo saapumaan lentokoneeseen. Matkalaukut päättivät jäädä Pariisiin, mutta muutaman päivän päästä kaikki laukut saatiin onneksi jokaisen koteihin. Reissussa sattuu ja tapahtuu, mutta olihan meillä taas reissu! 

MUCHOS GRACIAS! Tuonne olis kiva päästä joskus uudelleen aivan lomailemaan...

Perjantai - Cabarceno Day

Perjantaiaamuna saavuttuamme koululle saimme paljon tavaroita koululta esim.rantapallon, kyniä ja kaikkea siltä väliltä. Opettajat hoitivat reissuun liittyviä viimeisiä asioita ja oppilaat olivat luokassa. Luokassa monet vierailijat soittivat pianoa ja heittelivät rantapallojaan. 

Hetken odotuksen jälkeen lähdimme kohti Cabarceno Wildlife Parkkia. Jo bussista näimme paljon eläimiä, esimerkiksi kirahveja ja sarvikuonoja.Pysähdyimme muutaman eläin-aitauksen luona erikseen. Menimme katsomaan lintuesitystä, mutta se oli jouduttu perumaan kovan tuulen takia. Menimme hetkeksi istumaan kaupan eteen ja Emilia jäi ottamaan kuvia lintujen kanssa. Lounastimme samassa paikassa ja menimme katsomaan vauhdikasta hylje(?)esitystä.

Sen jälkeen lähdimme takaisin kohti Astilleroa. Heti sen jälkeen menimme katsomaan ulkona järjestettyä paikallisen tanssikoulun esitystä. Saimme nähdä monta esitystä,ja tanssijat olivat todella lahjakkaita.

Sen jälkeen meillä oli vapaaaikaa,ja me käytimme sen pyörien kaupungilla ja menimme koteihimme vaihtamaan vaatteet ja muutenkin valmistautumaan viimeisen illan viettoon.Illalla söimme erilaisia paikallisia ruokia. Suurimman osan illasta hyvästelimme uusia mahtavia ystäviämme ja otimme kuvia. Viimeinen ilta tuntui alussa niin kaukaiselta,mutta loppujen lopuksi se tuli aivan liian nopeasti,juuri kun kaikkien kanssa oli tutustunut.

Kirjoittanut Anni 6B

Ja koska myös Johanna ja Emilia olivat kirjoittaneet myös tästä päivästä, niin tässä lisää matkamuisteloita tuolta päivältä:)

Comenius Espanja perjantai 17.10.2104

Tapasimme kaikki muut taas aamulla koululla. Siellä oli vähän hiljasta ja haikea tunnelma. Kaikki tiesivät, että viimeinen yhteinen päivä oli alkamassa.

Lähdimme bussilla Cabarcenon villieläinpuistoon. Se oli hieno paikka! Eläimillä oli hyvät ja isot elinalueet. Karhut olivat suloisia. Nimesimme yhden Jormaksi espanjalaisen kaverimme Jorgen mukaan. Näimme paljon erilaisia eläimiä; seeproja,mangusteja, leijonia, elefantteja, kirahveja ja lintuja. Saimme myös seurata hetken gorillaperheen elämää.

Palasimme lounaan jälkeen takaisin Astilleroon. Tanssikoulun oppilaat esittivät meille muutaman hienon tanssin. Mukana oli tietysti myös espanjalaista flamencoa. Lopuksi yleisökin pääsi tanssimaan Macarenaa koko porukalla. FUN :)

Ennen yhteistä illanviettoa kävimme vielä shoppailemassa viimeisiä tuliaisia. Karkkikauppa oli ihana!

Viimeinen ilta päättyi paikallisten, vieraiden ja hostfamilyjen yhteiseen iltajuhlaan (=itkujuhlaan). Kaikki itkivät, nauroivat ja halasivat toisiaan. Tunteikas ja ikimuistoinen ilta, joka ei unohdu koskaan.

Espanjan mukavat opettajat yhteispotretissa:)

Muchos grazias!

Kirjoittanut Johanna-ope ja Emilia 6B

Torstai - Santander Day

Torstaipäivä vietettiin Santanderin ihastuttavassa kaupungissa, joka sijaitsee vain 15 kilometrin päässä Astillerosta.

Santander is a wonderful city located in the north of Spain. The northern regions of Spain are often the less spoiled by tourism and also less know to foreign visitors, but the north of Spain keeps some of the jewels of the country: amazing landscapes and charming beaches, friendly peoples and nature preserves.

Aamupäivällä vaelsimme noin 5 kilometrin matkan upealla rantareitillä. Maisemat olivat upeita ja tuulesta menimme kohti aurinkoa lämpimään. Reittimme alkoi upealta näköalapaikalta.

Tuonne poukamaan Astillerosta tullaan kuulemma kesäisin omalla veneellä nauttimaan kesästä ja ottamaan aurinkoa.

Reippaat matkaajamme vaeltamassa tuulessa, Emilian jalkakin parani koko ajan ja sissinä eteneminen onnistui, vaikka muutamaa vähän epäilytti...

Taustalla Santanderin kaupunkia

Santanderin upeita hiekkarantoja ja surffaajia

Mikäs näissä maisemissa on vaellella...

Keskustelun Paulinon ja Rosan kanssa

"Hyvin tämä jalka kestää, älä turhaan huolehti... (Emilia Paulinolle englanniksi)

... ja mikäs tässä on istuskella näköalapaikalla komean nuorukaisen seurassa...

Tässä portugalilaisia tuttavuuksia Emilian seurassa

Reissussa sattuu ja tapahtuu. Tuolla vaellusmatkalla Anni kadotti kännykkänsä. Onneksi Johanna oli juuri ottanut kuvan tapahtumapaikasta, jossa kännykkä vielä oli penkillä. Lounaan jälkeen Johanna lähtikin Annin kanssa ystävällisen espanjalaisopen kanssa etsimään kännykkää hänen autollaan. Tämä on pitkä tarina ja puheluita soiteltiin myös Annin äidille suomeen.... Loppu hyvin ja kaikki hyvin, uskomatonta, mutta kännykkä löytyi, sillä seuraavana päivänä tuli viesti espanjalaiselta vanhemmalta rouvalta ja portugalilaiset ystävämme hakivat kännykän ikionnelliselle Annille naapurikaupungista. Mitä tästä opimme? Pidä tavaroistasi huolta ja maailmassa on vielä jäljellä auttavaisia ihmisiä ja rehellisiä kansalaisia. Gracias! Muchos Gracias!

Englantilaisten taukohetki merimuseon edessä

Vaelluksen jälkeen tutustuimme paikalliseen merimuseoon, jossa oli myös aivan upea akvaario.

In the Navy - Ohjaamassa laivaa....:)

Merimuseossa meille oli järjestetty oma työpaja, jossa teimme merimiessolmuja. Osa oppilaista ja opettajista vähän onnistuneemmin kuin toiset.

Merimuseon jälkeen meidän matka jatkui kohti rautatieasemaa, josta oppilaat palasivat Astilleroon. Tunnolliset suomalaiset opet Paulinon ja Rosan lisäksi saattoivat oppilaat juna-asemalle.

Kävimme kuitenkin oppilaiden kanssa puolen tunnin shoppailureissun ennen junamatkaa.
Voi kuinka onnellisia tytöt olivatkaan päästessään hieman shoppailemaan!!!! Päivä oli pelastettu!

Tästä lähti tyttöjen ensimmäinen junamatka, uusia kokemuksia maailmanmatkaajille...:)

Paulinon päätti tämän jälkeen, että me kolme opettajaa haluamme tavata hänen vaimonsa paikallisessa hienostokahvilassa. Siinä sitten Johanna ja Sari kävi vuorotellen vessassa tuunaamassa vaelluksen ja hikisen päivän jälkeen itseään pikaisesti, sadekin yllätti vielä tässä iltasella.... 

Paulinon vaimo osoittautui varsin mukavaksi henkilöksi ja lyhyt kahvitaukomme jatkui puolen tunnin shoppailulla. Mutta koska olemme nopeita, Johannalle löytyi muutama paita ja huivi ja Sarille kengät ja aurinkolasit.

Rosa Italiasta, Paulino ja hänen vaimonsa Espanjasta Johannan kanssa

Opettajilla oli yhteinen illanvietto paikallisessa ravintolassa ja jälleen kerran opettajat maistelivat mitä eriskummallisia mereneläviä. Kolmannella kerralla mustekalat alkoivat jo maistumaan aivan hyviltä. Paulino pyysi vielä kesken ruokailun Sarilta, että hän laulaisi hänen kanssaan espanjalaisen laulun, Kaikkeen sitä matkaaja joutuukin, keep smiling! Hotellille pääsimme espanjalaisen Vanessan kyydillä turvallisesti ystävällisessä seurassa. Olipa mukava ja vaiherikas päivä!