Merry Christmas and a Happy New Year

We wish you all Merry Christmas and a Happy New Year, may your dreams come true,

Kuudennen luokan tiernapojat lauantaiaamuna koululla : Adalmiina, Maarika, Merit ja Vilma

(Tiernapojat/Starboys from grade 6th on Saturday Morning at school: Adalmiina, Maarika, Merit and Vilma)

Logokilpailun voittajia, Espanjan terveisiä ja haastekampanjaa

Koulumme Logokilpailun kolme parasta teosta on valittu ja ne on nyt lisätty eTwinning-sivuillemme muiden kilpailutöiden joukkoon. Voittoisat työt tekivät Onni Suutari, Jasmin Kolmonen ja Kerttu Kontinaho. Heidät palkitaan koululla tulevana maanantaina yhdessä laukkukilpailun voittajien kanssa. 

Kilpailuun tuli paljon tasokkaita töitä, joista osaa käytetään myös koulumme Comenius-juttujen yhteydessä. Kiitoksia kaikille innokkaille osallistujille!

Tässä on voittokolmikko; Onnin, Jasminin ja Kertun Logotyöt

Muutenkin eilen tuli viestiä Espanjasta. Espanjasta on tulossa Raaheen helmikuussa kaksi 14-vuotiasta poikaa ja kaksi miespuolista opettajaa. Myös muista maista on tulossa Raaheen kaksi opettajaa ja kaksi oppilasta. Koska tämä on englantilaisten ensimmäinen reissu, heiltä on tulossa Raaheen kaksi tai kolme opettajaa neljän oppilaan kanssa. Pukeutumisohjeita pakkasen varalle on lähetetty jo sähköpostilla koordinaattoreille ja Keskuskoulun vanhemmille on järjestetty HAASTEKAMPANJA villasukkien kutomisen muodossa...

Chattailua, suunnittelua ja työryhmien muodostamista

Hei,

Projektimme etenee koko ajan, vaikka välillä tällä palstalla onkin ollut varsin hiljaista.
Meillä oli tarkoitus pitää chat-tuokiot kahtena perjantaina, mutta valitettavasti eTwinning chat-ympäristö päätti toisin. Sivusto ei toiminut. Nyt ongelmat ovat ratkenneet ja projektin koordinaattorit tapaavat taas tänä iltana chat-ympäristössä. Mutta jotain on myös saatu aikaiseksi hiljaisuudessa...

Projektille perustettiin 15.11  oma Facebook-sivusto. Sen nimi on A Voyage of Sea Discovery. Tämä tehtiin juuri tuon chat-ongelman vuoksi, sillä tämä on myös oiva sivusto chattailuun. Ensimmäisellä kerralla chattailin pitkät tovit puolalaisen Martan kanssa ja puhuimme kaikkea projektista (ja vähän sen ohikin)... Käykääpä tutustumassa ne, joilla sinne on käyttöoikeudet:)

Jokainen koordinaattori on myös luonyt omat Google Doc -sivustonsa, joten chattailu onnistuu myös siinä ympäristössä jatkossa...

Tällainen postikortti on mm. tehty Facebook-sivullemme kaikista projektin merikaupungeista.

Teimme kyselyn myös viidennen ja kuudennen luokan oppilaille heidän halukkuudesta toimia Comenius-projektissa.

Tässä kyselyn tulokset:

Olen halukas toimimaan koulumme Comenius-projektissa; 24 oppilasta

Perheemme on valmis majoittamaan ulkomaisen oppilaan: 11 oppilasta
Olen valmis opastamaan eri maiden opettajia  koulussamme:13 oppilasta
Olen valmis opastamaan eri maiden oppilaita koulussamme: 22 oppilasta
Haluaisin osallistua Comenius-toimintaan Raahessa tai lähiympäristössä: 24 oppilasta
Haluaisin osallistua Comenius-matkalle ulkomaille: 23 oppilasta

Vieraita odotetaan siis innolla koulullemme helmikuussa. Seuraava matka suuntautuu Portugaliin toukokuussa 2014. Ketkähän onnelliset sinne valitaan reissukavereiksi? Halukkaita ainakin tuntuu riittävän:)

Maanantaiterveisin, Sari :)

Tänään lähti sähköpostia eri puolille Eurooppaa

Tänään se sitten julkaistiin, tulevan Raahe-vierailun ohjelma. Muutokset on tietenkin mahdollisia, mutta tästä sitä sit mennään taas kohti uusia seikkailuja... Lähetin sen sähköpostilla Manuelalle, Paulinolle, Valerijalle, Ianille, Valerjalle, Martalle, Alballe jne.... Paulinolta tuli jo vastaus ja hän piti ohjelmaa varsin lupaavana.

Hmmmm, huomenna perjantai-iltana klo 20.00 taas chattaillaan eTwinning-sivuillamme, monta aihetta taas pohdittavana. Tästä ne hommat taas etenee...

Koululle pitäisi myös perustaa oppilaista oma Comenius-ryhmä, pitäisköhän se rakentaa tässä kahden viikon sisällä, hmmm...

Meidän eTwinning-sivuilta löytyy muuten lisää loistavia kuvia, mm. tämä espanjalaisten ottama kuva "Hadrianin Wallilta". Wish to go there again... :)

Tässä on muuten linkki meidän eTwinning-sivustoon, jossa on lisää mm. valokuvia ja projektin juttuja eri maista :

 http://new-twinspace.etwinning.net/web/p94286/homepage

Vilman ja Ellan terveiset Newcastlen reissun jälkeen:)

Vilman terveiset reissun jälkeen:

Hyvää oli:
1. Kiltti perhe
2. Kaunis kaupunki ja erillainen kouluviikko
3. Olen oppinut enkkua
4. Marine School oli hieno
5. Sain tutustua uusiin ihmisiin.

Vähän rasittavaa oli:
1. Piti puhua enkkua koko ajan
2. Matkaväsymys
3. Turvatarkastukset...

t. Vilma

Ellan terveiset reissun jälkeen:

Oli kiva reissu ja voisin lähtä uudestaankin!

Kivaa oli:

1. Sai maistella eri maiden ruokia.

2. Retket oli hyvin järjestettyjä ja mielenkiintoisia.

3. Sai uusia eri maalaisia ystäviä.

4. Lauantaina sai levähtää ja shoppailla,

Vähän rasittavaa oli:

1. Se, että piti mennä yöllä perheisiin oli hieman jännittävää.

2. Lounas boksit olivat vähän pieniä.

3. Folk musiikki konserttiin olisin voinut jäädä loppuun asti.

4. Perheen kanssa olisi ollut kiva käydä ulkoilemassa tai olla ulkona.

Kiitos kivasta reissusta mulla oli kivaa! :)

t. Ella

Sunnuntaina aikainen herätys!

Kello 04:00 paikallista aikaa, olimme kaikki reippaana pakkaamassa kamppeita taksiin. Oli aika lähteä kotia kohti. Edessä oli kaikkiaan neljä lentoa: Newcastle - Amsterdam - Helsinki - Oulu. Kaikki lennot tosin niin lyhyitä, että ehdimme suunnilleen nousta ja laskeutua.

Onneksi lennon aikana ehti aina torkahtaa. Tosin tätä mahdollisuutta taisivat matkan ryydyttämät opettajat hyödyntää huomattavasti enemmän. Ellalla ja Vilmalla ei tuntunut matkaväsymys vaivaavan. Kai se on sitten se nuoruus?

Newcastlen lentoasema on onneksi pieni, joten oikea terminaalikin löytyi helposti. 

Nyt lähdetään! Vilma ja KLM-kone.

Sari ja Ella. 

Melkein viimeinen lento lähdössä. Kohta kotona! 

ONNELLISESTI KOTONA JA HETI SYYSLOMALLE!

Keskiviikona aamupäivä meni meripoikia ihastellessa

Keskiviikon vesisateessa pääsimme tutustumaan kouluun, missä merimiehet opiskelevat. Aluksi saimme luennon kylmäshokin vaaroista. Eli miten kylmä vesi vaikuttaa ihmiseen ja miten keho siihen automaattisesti reagoi. Mielenkiintoinen luento ja luennoitsija oli hauska. Pienet draama-vedot välissä auttoivat lapsiakin kiipeämään kielimuurin yli.

Aluksi oli selvitetty meidän mahdollisuutta päästä kokeilemaan pelastautuminta lautalle. Koululla on 4 metriä syvä "merikylmä" allas, mihin sai aikaan isoja aaltoja, kovaa meteliä, pimeyttä ja sadetta. Olosuhteet olivat hyvin "myrskymäiset" eli rehellisesti sanottuna pelottavat... No, me emme vakuutusten takia altaaseen päässeet, mutta pääsimme seuraamaan esitystä pelastautumisesta. Se oli äärimmäisen mielenkiintoinen ja silmiä avaava. Meille myös näytettiin pelastusliivien toimintaperiaate, näkyvien heijastimien muodostaminen, kaverin lämmittämistä kylmässä vedessä ym. Nyt myös tiedämme, miten lautan periaatteessa pitäisi toimia ja miten sillä liikutaan.

Toivottavasti ei kuitenkaan ikinä tarvitse näitä tietoja tosielämässä hyödyntää...

 

Jännitys tiivistyy... mitä meille on luvassa? 

Pojat vetivät märkäpuvut päälle ja pomppasivat hyytävään veteen. 

Aluksi saimme mallia siitä, miten päästään liikkumaan vedessä pelastusliivien avulla niin, että energiaa kuluu mahdollisimman vähän. Tällä systeemillä myös huonommassa hapessa olevan kaverin saa pysymään mukana. 

Näin saadaan muodostettua "yksi iso heijastin", joka hätätilanteessa on helpompi pelastusyksiköstä havaita, kuin yksittäinen kelluja.Tähän muodostelmaan saataisiin keskelle kaveri lämmitettäväksi, mikäli kylmä alkaisi tehdä tehtäväänsä. Ja kuten ohjaaja huomauttikin, eihän se porukassa pelotakaan yhtään niin paljon!

Valitettavasti me emme päässeet kokeilemaan lautalle kiipeämistä. Vaikka se näillä pojilla onnistui enempi epäröimättä, jäntevästi ja notkeasti, en oikein usko sen käytännössä olevan ihan noin helppoa. 

Sen lisäksi, että saimme nähdä hommat valot päällä, saimme nähdä, millaista on "tositilanteessa". Jo pelkästään orrelta katsominen alkoi pelottaa, kun altaassa puski metriset aallot, sadetta, tuulta ja pimeää kaikilla mausteilla. Ja ne pojat vain polskivat seassa! 

Lauantaina vapaamuotoisempaa ohjelmaa

Host-perheet olivat järjestäneet tytöille mukavaa ohjelmaa koko päiväksi.

Ella ja Sari tapasivat klo 12 yhden monumentin kohdalla ja suunnistivat askeleessa kohti St. James Parkia Englannin liigan jalkapallo-otteluun Newcastle-Liverpool. Tunnelma oli aivan uskomaton upeilla paikoillamme alanurkassa katsomoa!!!! Voitte kuvitella ehkä 51 750 katsojan laulun, huudon ja hurrauksen omalle joukkueelleen ja Gerrard, Suárez ja Rémy pelaavan siinä 50 metrin päässä meistä... Kylmänväreet meni Sarilla ainakin koko pelin ajan iholla, sen verran futishuumaa oli tarjolla "vanhalle jalkapalloilijalle". Hieman vilunväristyksiä aiheutti kaikille myös Liverpoolin katsomossa räjähtänyt pommi ja punaiset savupommit, mutta kaikesta selvittiin...

Lopputulos 2-2 oli hyvä kaikkien kannalta yleisön valuessa kohti kaupungin katuja.

 

Kirsi-Marja löysi itsensä Hadrianin muurin tornista, joka sijaitsee Tyne-joen rannalla. Luvassa oli hienoja näkymiä, ahtaita käytäviä ja vaarallisen jyrkkiä portaita. Lisäksi kirjakauppaa ja muuta mielenkiintoista ;o) 

Täällä kuulemma kummittelee. Enkä yhtään ihmettele, että tällaisia juttuja on liikenteessä. Onhan tämä vähän ankea paikka. Jos valot sammuisivat, voisi hätä tulla. 

Kuninkaan sali, missä ei henkilökuntaa paljon näkynyt. Jopa pääsymaksun maksaminen oli haasteellista, koska henkilökunta täytyi etsiä takahuoneesta. No, siellä oli se jalkapallopeli kesken - eihän silloin töitä ehdi tekemään ;o) 

Perjantain ohjelmaa

Perjantaina menimme bussilla Keski-Englantiin, luvassa oli vaelluspäivä upeissa maisemissa. Jos olet joskus seurannut sarjoja Sydämen asialla,  Emmerdale tai Late Lammas, voit kuvitella perjantain maisemat mielessäsi.

Ella: Tänään käytiin nummilla vaeltamassa, siellä oli paljon lampaiden ja lehmien... kröhöm... jätöksiä. Eilen illalla käytiin edpanjalaisessa ravintolassa ja sen jälkeen mentiin folkmusiikkikonserttiin ja väliajalla tuli mummo ongelmia... mutta ei siitä sen enempää. Tänään on vielä koululla food market ja lopputanssit. Huomenna menen Sarin, Elisabethin ja hänen isän kanssa katsomaan jalkapalloa Newcastle-Liverpool. Kotiin on ikävä vähän, mutta pian onneksi nähdään!!!  - E

Vilma: Liian paljon mäkiä, liian paljon lampaita ja LIIAN PALJON KAKKAA!!! XO

Vilma maistelee vaeltajille tarkoitettua minttua. Siitä kuulemma saa voimia?

Ella ja ammu, joka vain tuijotti vastaan. 

Sari pääsi näppärästi yli vaeltajille tarkoitettuja portaita myöten. Nämä aidat on rakennettu entisen Hadrianin muurin osista. Vanha kunnon muuri on siis nykytermein ilmaistuna kierrätetty uusiokäyttöön. 

Matkalaiset upeissa maisemissa. 

Emmerdalen maisemissa. Lampaat eivät meistä välittäneet. Kai ne olivat tottuneet matkustavaisiin? 

Täällä päin lampailla on hassu pitkä häntä. 

Maisemien lisäksi meillä oli tiukkaa urheiluakin reitillä. Pari nousua näytti käyvän osalla porukasta suorastaan ylivoimaiseksi. Mutta kaiken kaikkiaan jokainen pääsi perille. 

Kakkaa - siellä oli sitä itseään ihan väistellä asti! 

Lampaita varten oli järjestetty näppäriä kulkuaukkoja aitoihin. Ehkä aitojen tarkoitus oli enemmänkin pitää siis lehmät ja hevoset omilla laitumillaan? Lampaat olivat "vapaita sieluja"... ;o) 

Vaeltamisten jälkeen opettajat lähtivät vielä suunnittelupalaveriin. Illalla oli vuorossa Food Market, eli eräänlaiset nyyttikestit. Makuja oli tietenkin eri puolilta Eurooppaa. Lisäksi paikalla oli kansanmusiikkia soittava bandi, joka järjesti meille hikiset hyppelyt. Mutta olihan meillä lystiä!

Suomalaisten karu mutta toimiva maistiaispöytä. Alla nyyttikestipöytä englantilaiseen tapaan. Yllä kuva alkavasta tanssista. Jostain syystä pistin merkille, että oppilaiden asu oli aavistuksen vapaampi näin ilta-aikaan. Ei näkynyt koulupukuja, kukaan ei tuijottanut paidan ylintä nappia, kravatin solmua eikä mekon pituutta.