keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

KESKIVIIKKONA Treffit Joulupukin kanssa

Kemin Lumilinna oli eksotiikkaa, mikä on Suomen "must see" -listalla. 

Kemi sinällään ei ehkä ole kaikkein kauneimpia suomalaisia kaupunkeja, mutta lumilinna on näkemisen arvoinen.  Sää oli valitettavan lämmin, joten linna ei ollut kauneimmillaan. Kuten tiedämme, sulava lumi muuttuu harmaan-kellertäväksi - mutta kukaan vieraista ei valittanut, ei todellakaan!








Italian vieraat olivat ihastuneita ympäristöön. Sulavan lumen tippaseminen katosta ei tuntunut lainkaan häiritsevältä. Suomalaiset lähinnä miettivät, että pysyyhän tuo katto ylhäällä - varmasti?






Curlingia olisi voinut kokeilla "hotellin" aulassa. Kukaan ei tehnyt huonevarausta, vaikka oppaamme kovasti yrittikin yöpymismahdollisuutta kaupata. Jäiset swiitit jää-huonekaluineen saivat hiljaiseksi jopa meidän oppilaat - vieraistamme puhumattakaan.


Tytöt eivät oikein innostuneet ajatuksesta yöpyä näin kylmässä paikassa...




Vaikka peti oli kuinka pörröinen, voisi yö tässä sviitissä olla t-o-d-e-l-l-a kylmä. Opas kyllä vakuutti, että varustus on ympäristön mukaan, eikä yöllä kuulemma palele. Viilessä (=pakkasessa) vieläpä nukuttaakin todella hyvin. 

Kappeli. Täällä kuulemma järjestetään ihan oikeita vihkiäisiä ym. Mikä ettei. Kaunis paikka, jolle kuvat eivät tee oikeutta. 

Puolalaiset opettajat valtaistuimella. Tosin nämä rouvat aivan liian lämpimiä ja miellyttäviä ihmisiä jääkuningattaren rooliin ;o) 


Topias ja Sauli osallistuivat innokkaasti vieraiden viihdyttämiseen. 

Jääliukumäki herätti ansaittua huomiota kaikkien lasten keskuudessa. Kävipä sitä pari opettajaakin testaamassa tyyliin "once in the lifetime"









Pallomeri suomalaiseen tyyliin on myös espanjalaisille mieleinen.

Ulkona oleva liukumäki ei jättänyt ketään kylmäksi - osan kyllä jonkin verran märäksi ;o) 




Siinä, kun opettajat pohtivat merellistä pedagogiikkaa, osaavat lapset ottaa elämästä ilon irti: LUMISOTA! 






Matka jatkuu kohti Rovaniemeä

Tiukan lumisodan jälkeen oli bussimatka Kemistä Rovaniemelle jo olennaisesti rauhallisempi. Kaikki saivat mahan täyteen ruokaa ennen lähtöä ja "raitsiilmamyrkytys" Lumilinnassa oli tehnyt tehtävänsä. Osa matkalaisista ehtikin mukavasti ottaa torkut ennen Kemiin saapumista.

Ainoa, mitä kirjoittaja tässä ihmettelee, on porojen puuttuminen. Tavallisesti poroja on ainakin muutama tien laidassa vauhdittamassa liikennettä. Nyt: ei yhtään ainoaa!

Joulupukki meitä jo odottelee...



Jokainen voi tästä tarkistaa, miten pitkä matka on kotiin. 



Matkalaiset Napapiirilla! JII-HAA!
Joulupukki otti vieraat vastaan konkarin tavoin. Ilman sanakirjaakin, hän osasi tervehtiä ja kysyä kuulumisia vierailtamme heidän omalla äidinkielellään. Tehkääpä perässä! Valitettavasti Joulupukin pajasta ei kuvia saa ottaa.



Portugalin opettajat huomasivat heti tilaisuutensa tulleen, kun näkivät moottorikelkkoja. Nämä kelkat löytyivät hotellin vieressä olevan kelkkavuokraamon pihasta. Toivottavasti vuokraamon omistaja ei pistänyt pahakseen, vaikka kelkoilla vähän fiilisteltiinkin. Mainostahan se on tämäkin?
Näihinhän ei tietenkään saisi koskea - mutta kuka voi vastustaa kiusausta? 



Ja sitten syömään...







Tästä matka jatkui takaisin Raaheen. Kotimatka oli äärimmäisen hiljainen. Kaikesta päätellen matkalaiset olivat enemmän kuin tyytyväisiä reissuun. Matkasta jäi hyvä mieli tapaamisesta Joulupukin kanssa. Jokainen sai myös todistuksen - tietenkin omalla äidinkielellään, Napapiirillä vierailemisesta. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti