Aamu alkoi bussimatkalla kohti Barredan kaupunkia, jossa sijaitsi alueen suurin muovitehdas. Menimme siis tehdasvierailulle "Solvay Factoryyn". Saimme päähämme ihanat vihreät kypärät ja kuljimme tehtaanjohtajan perässä kapeita kulkuväyliä ja jyrkkiä portaita keskellä tehdasaluetta. Kypärien väri kertoi henkilöiden aseman firmassa. Vihreät kypärät oli vierailijoille, siniset työläisille, kunnossapidon miehille oli omansa ja kaikista korkeimmalla arvoasteikossa olivat valkokypäräiset insinöörit ja muut johtajat. Voitte vain kuvitella, miltä tuoksui ammoniakkilevy liukuhihnalla, kun kävelimme sen ohi...
Tehdasvierailu päättyi välipalaan, jonka itse tehdas meille tarjosi. Tässä suomalaiset tytöt ja heidän hosttyttönsä välipalalla tehdasvierailulla.
Tuoksuelämykset jatkuivat, sillä seuraavaksi matkasimme "Vuoelta Ostrera Sewage Plantiin" Cortiguerassa. Menimme siis paikalliselle vedenpuhdistamolle tutustumaan miten vedestä lajitellaan roskat yms. ja miten vesi kierrätetään siitä sitten eteenpäin. Jos suomalaisessa "kakkatehtaassa" tuoksuu, niin tuolla tuoksu oli sanoin kuvaamatonta. Meidän muutaman herkkävatsaisen oli parempi mennä ulos tehdashalleista... Tästä paikasta ei tee edes mieli laittaa valokuvia!
 |
| Portugalin tiimiä vedenpuhdistamolla:) |
Päivän luonastauko oli aivan upean hiekkarannan läheisyydessä olevassa tavernassa "Suances Fishing Port Tavern".
Paikallinen kasvispaella oli aivan hyvää. Toisaalta vähän jäi harmittamaan se, että vaihtoehtoja olisi ollut myös useampia, mutta meille espanjaa taitamattomille siitä ei valitettavasti kerrottu mitään. Tytöt söivät myös kasvispaellansa mukisematta. Reippaita tyttöjä saatiin tälläkin kertaa mukaan:)!
Lounaan jälkeen tytöt lähtivät työpajaan yhdessä muiden oppilaiden kanssa ja me opettajat saimme puoli tuntia vapaa-aikaa tuolla yllä olevalla rannalla. Sari ja Marta (huonekaverimme Puolasta) ottivat heti sukkansa jalasta ja kävivät kahlaamassa rantavedessä. Olisi ollut kyllä kiva mennä myös jossain välissä uimaan, sillä vesi oli jotain 20-asteista. Tämä pitää tehdä sitten omalla lomalla...
Bussimatka jatkui läpi upeiden vuoristomaisemien ja menimme tutustumaan Altamira Museoon. Juuri siihen paikkaan, jossa maailmankuulut luolamaalaukset sijaisevat! Nämä olivat meille kaikille tuttuja jo historian kirjoista koti-Suomessa.
Tässä linkki tuon museon kotisivuille:
http://en.museodealtamira.mcu.es/
Hieno paikka, joka oli rakennettu aivan lähelle aivan oikeita luolamaalauksia. Sinne emme siis pääseet, sillä sinne oli pääsy kielletty kaikilta vierailijoilta.
Terio (yksi espanjalaisista opettajista, kuvassa keskellä sinisessä paidassa) asuu Santillanassa, joka on aivan ihana vanha keskiaikainen kaupunki. Kävimme tunnin pikavisiitin kaupungissa. Meillä oli puoli tuntia aikaa shoppailla kaupungin ihanissa pikkukaupoissa.
Tässä meidän Comenius-matkaajamme Santillanassa:
Pitkä päivä ja oli jo kiva palata takaisin "kotikaupunkiimme" Astilleroon bussilla...
Jaksaa jaksaa, keep smiling.... :):):)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti